mainTop

Ebeneser-säätiön hallitus

Säätiön toiminnasta vastaa ja sitä valvoo eri alojen asiantuntemusta edustava kahdeksanhenkinen hallitus. 

Ebeneser-säätiön hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, KT, dosentti Inkeri Ruokonen, varapuheenjohtaja, VTM Marko Väisänen, PhD, dosentti Jan Löfström, pastori Mari Mattsson, varhaiskasvatusjohtaja Titta Tossavainen, KT, opetusneuvos Arja-sisko Holappa, varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen ja Opetushallituksen kokeilukeskuksen kehittäjä Ulla Teräs.


Kuva: Ebeneser-säätiön hallitus vuonna 2018

 

Säätiön toimisto 

Ebeneser-säätiön toimihenkilöitä ovat toiminnanjohtaja KM, LTO Taina Sillanpää ja amanuenssi KM, FM, LTO Fredrika Visuri sekä museotyöntekijä KM, LTO Susanna Gillberg.

Yhteystiedot: puh. 010 229 0890 sekä sähköposti: etunimi.sukunimi@ebeneser.fi

 

Toimintakatsaus vuodelta 2015

Toimintakatsaus vuodelta 2014

Toimintakatsaus vuodelta 2013

 

Lastentarhatyön historiaa

Hanna Rothman perusti pohjoismaiden ensimmäisen kansanlastentarhan, Helsingin Fröbel-laitoksen, Lapinlahdenkadulle vuonna 1888. Rothman perusti yhdessä Elisabeth Alanderin kanssa Sörnäisten kansanlastentarhan vuonna 1890 Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentie) varrelle,  Suruttomain huvilaan nro 4. Lapsimäärän kasvaessa tarvittiin lisää tiloja ja ne saatiin opettaja Alli Tryggin perustamasta Sörnäisten kansankodista, jossa kansanlastentarha toimi vuosina 1891 - 1908.

Ebeneser-talon rakentamiseksi perustettiin vuonna 1900 Eget hem för Sörnäs folkbarnträdgård - Oma koti Sörnäisten kansanlastentarhalle -yhdistys. Vuonna 1909 yhdistys lakkautettiin ja se luovutti Ebeneserin kiinteistön ja myöhemmin yhdistyksen varat Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin laitokset -säätiölle. Ebeneserkodin tehtäväksi annettiin apua tarvitsevien lasten kasvatustyö ja kasvattajattarien valmistaminen.

Ebeneser-talossa aloitti vuonna 1908 toimintansa suomen- ja ruotsinkieliset lastentarhat, lastentarhanopettajien koulutus sekä pieni lastenkoti (toimi viisi vuotta). Vuonna 1919 Ebeneser-taloon perustettiin lastenseimi ja koululaisten päiväkoti.  Hanna Rothman ja Elisabeth Alander aloittivat lastentarhanopettajien koulutuksen vuonna 1892 Sörnäisten kansanlastentarhassa, josta muutettiin 1908 vastavalmistuneeseen Ebeneser-taloon. Säätiö toimi yli puolen vuosisadan ajan ainoana sekä suomen- että ruotsinkielisten lastentarhanopettajien kouluttajana Suomessa. Ebeneserissä oli enimmillään samaan aikaan yli 300 lastentarhanopettajaopiskelijaa ja 320 lasta.

Hanna Rothmanista, Elisabeth Alanderista, Armo-Laina Sireliuksesta ja Siiri Vallista voit lukea lisää klikkaamalla tästä (pdf-tiedosto).

 

Ebeneser-talon arkkitehtuuri

Ebeneserin jugend-talon suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn ja talo valmistui Helsingin Sörnäisiin vuonna 1908. Ebeneser oli ensimmäisiä lastentarhaksi suunniteltuja rakennuksia Suomessa. Wivi Lönn piti tärkeänä lapsille suunnitellussa talossa kodikkuutta ja inhimillisyyttä. Hän pyrki välttämään laitosmaisia ja yksitoikkoisia ratkaisuja. Talo on muodoltaan vaihteleva ja pehmeä. Helsinginkadun puoleinen paraatijulkisivu on rationaalinen ja luo arvokkuutta. Julkisivussa huomio kiinnittyy talon tarkoituksesta kertovaan tekstiin ”Lasten hyväksi – Ebeneser – För barnens väl”. Tekstinauhassa esiintyvä spiraalimainen simpukkakuvio symbolisoi uranuurtajuutta ja toisaalta kasvua, kehitystä ja jatkuvuutta. Lisäksi reliefeissä on kuvattu lapsia leikissä ja työssä. Pääoven viereen kivijalkaan on kaiverrettu teksti "Jumalan kunniaksi - Till Guds ära".

Kuva 1 Kuva 2

Kuva 3

Ebeneser-talo oli ensimmäinen kivitalo Sörnäisissä: talo valmistui ensimmäisenä Helsinginkadun varren kaavoitettujen tonttien rakennuksista. Alueella oli muuten puutaloja, ja suurelta osin ympäristö oli vielä rakentamatonta kalliota, jossa mutkitteli kärrypolkuja. Ebeneser-talo ei ole muiden lähialueiden talojen tapaan kiinni katulinjassa vaan se seisoo vapaasti tontillaan rikkoen Helsinginkadun kivitalojen tasaisen rintaman. Talon edessä ja sivuilla on puutarha – keidas keskellä kivikaupunkia. Puutarha oli tärkeä osa lastentarhatoimintaa ja fröbeliläistä pedagogiikkaa Ebeneserissä. Pihalla oleva vaja on Harjun alueen vanhin puurakennus. Piha rajattiin vihreällä puuaidalla, joka korvattiin 1960-luvulla metalliverkkoaidalla. 

Ebeneser-talo on suojeltu asemakaavassa sekä julkisivultaan että sisätiloiltaan. Rakennus on säilynyt ulkopuolelta alkuperäisessä asussaan. Sisätiloista lähes muuttumattomina ovat portaikot, aulat ja salit, jotka muodostavat merkittävän tilallisen kokonaisuuden. Jokaisessa kerroksessa on tilava aula, josta jakaannutaan eri huoneisiin ja aputiloihin vievään käytävään. Monikulmaiset salit toimivat lastentarhan kokoavina keskustiloina, joista pääsi niihin liittyviin leikkihuoneisiin. Ebeneser-talossa on kaksi hierarkkisesti erilaista portaikkoa. Pääporras on juhlallinen, valoisa ja vaihteleva kun taas huoltoporras eli ns. keittiöporras on kapeampi ja pimeämpi.  Molempien portaikkojen kaide on tehty taivutetusta teräksestä ja erityisesti pääportaikon kaide on koristeellinen.

Kuva 4

Lisätietoja: Sihto, Riikka-Maija 2007. "Kaunis, valoisa Ebeneserimme" - lastentarhan oma talo. Teoksessa Ebeneser 100 vuotta lasten hyväksi.

mainBottom